VUOSILOMAT

 

Työntekijän lomapäivien kertyminen riippuu:

  • työehtosopimuksesta
  • työsuhteen kestosta
  • työsuhteen muodosta
  • kuinka paljon lomanmääräytymiskuukausiin on sisältynyt työaikaa tai työhön rinnastettavaa aikaa.

Vuosiloma-ajalta maksetaan palkkaa, joka on samansuuruinen kuin työntekijän normaalipalkka. Lomarahasta ei ole säädetty laissa, mutta palkkatuesta riittää rahaa myös lomarahan maksuun, joten sitä voi maksaa vaikkei noudattaisikaan työehtosopimusta.

 

VUOSILOMIEN KERTYMINEN

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3. Perussääntö on, että lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden kestäneessä työsuhteessa. Jos työsuhde tulee kestämään vähintään vuoden, niin 1.4. lähtien lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Vuosilomaa kerryttävät myös vuosiloma-aika, sairauspoissaoloaika (max. 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa) sekä perhe- ja opintovapaat. Lauantait lasketaan yleensä lomapäiviksi (esim. kvtes:ssä kuitenkaan ei, vaan lomat kertyvät taulukon mukaan), mutta arkipyhät eivät kuluta lomapäiviä.

 

Työsuhteen loppuessa kertyneet lomat on maksettava rahana. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden mukainen oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä. Käytännössä siis vuoden mittaisessa yhdistyksen palkkatukityösuhteessa lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa ja työntekijä ja työnantaja voivat sopia yhdessä, milloin ne pidetään pois. (Jos työsuhde jatkuu vuoden jälkeen, kertyy lomaa 2,5 päivää kuukaudessa.)

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomien pituudesta ja ajankohdista.

Työntekijä voi siirtää lomapäiviään, mikäli on työkyvytön loman alkaessa. Katso lisätietoa kohdasta Sairaus- ja muut poissaolot.

 


Muokattu viimeksi: 07.11.2019