Digiraati VR-lasit

Ensimmäiset kuluttajakäyttöön suunnitellut virtuaalitodellisuuslasit eli VR-lasit esitteli peliyritys Nintendo vuonna 1994. Sen jälkeen tekniikka on paitsi kehittynyt myös halventunut ja nykyään älypuhelimen kanssa toimivat VR-lasit voi edullisimmillaan saada muutamalla kympillä. Tällaisia kaikkien hankittavissa olevia laseja testasimme senioriryhmän kanssa matalankynnyksen kohtaamispaikassa Torikievarissa.

Torikievarin työntekijät Eija ja Irmeli olivat kyselleet mukaan halukkaita testaajia ja heitä saapuikin paikalle melkein kymmenkunta. Myös Karjalaisen ja Heilin toimittajat tulivat tekemään juttua testauksesta. Samaan aikaan Elisa oli paikalla kolmen hengen voimin antamassa neuvoja senioreiden omien älylaitteiden käyttöön.

 

Jarmo Puukko testaamassa, Santeri Leinonen opastaa, toimittajat kuvaamassa
(Kuva Sari Leinonen)

 

Elisan kesätyöntekijä Santeri Leinonen kertoi VR-lasien tekniikasta. Testaamamme yksikertaiset VR-lasit tarvitsevat toimiakseen laseihin sopivan älykännykän. Play kaupasta tai Apple Storesta voi ladata ilmaisia sovelluksia esim. VR video -haulla. Kännykkään ladattu sovellus näyttää puhelimen ruudulla kaksi kaksiulotteista kuvaa, jotka VR-lasit yhdistävät kolmiulotteiseksi kuvaksi. 360° video mahdollistaa lasien käyttäjän näkevän joka puolelle ympärilleen. Kännykän sopivuutta VR-videoiden katseluun voi testata kirjoittamalla YouTuben hakuun ”360 video”. Jos videon katselukulmaa pystyy vaihtamaan kallistelemalla puhelinta, sopii puhelin VR-videoiden katseluun.

Olimme Santerin kanssa ladanneet kännykkään valmiiksi muutamia VR-sovelluksia. Avaruutta ja planeettoja esittelevän sovelluksen arvelimme olevan kohderyhmälle mielenkiintoinen. Myös meressä sukeltelu ja vuoristorata -sovellukset olivat tarjolla kokeiltaviksi. Vuoristorata sovellus tosin aiheutti huimausta sekä minulle että Santerille, joten arvelimme sen olevan turhan vauhdikas senioreille. Tietenkin stereotyyppinen ennakkoasenteemme paljastui täysin vääräksi. Avaruus ja sukeltelu olivat näille senioreille turhan rauhallista toimintaa. Kaikki halusivat kokeilla vuoristorataa ja monet katsoivat vaikeuksitta videon loppuun. Pieni huimaus ei tuntunut haittaavan. Myös rallisovellus ladattiin puhelimeen, sillä 60-luvulla rallia harrastanut rouva halusi kokeilla, saako kaipaamaansa ajotuntumaa VR-lasien kautta. Hän totesi vaikutelman olevan melko hyvä, mutta parempi olisi ollut mahdollisuus käyttää myös rattia ja vaihdekeppiä. Pelaamiseen tarkoitetuissa VR-laseissa onkin ohjaimet, joiden avulla käyttäjä voi aktiivisesti toimia virtuaalimaailmassa. Nauru raikui ryhmässä, kun vuoroaan odottavat seurasivat testaajan reaktioita. Vuoristorata sai testaajat pitelemään kiinni tuolin käsinojista ja kallistelemaan puolelta toiselle. Eräs ryhmäläisistä toivoi lasien mahdollistavan virtuaalimatkustelua, jolloin niillä voisi päästä tutustumaan mihin tahansa paikkaan.

 

Matti Ryynänen kokeili vuoristoratakyytiä (Kuva Sari Leinonen)

 

VR-laseja on käytetty kuntouksessa mm. fobioiden, aivovammapotilaiden ja palovammapotilaiden hoidossa. Palovammapotilaiden hoidossa laseja voidaan pitää kivuliaiden hoitotoimenpiteiden aikana, jolloin lasit kuormittavat aivoja siinä määrin, ettei voimakkaille kiputuntemuksille jää ”tilaa”. Ryhmän mielestä oli hyvä, että VR-laseja voidaan käyttää hoitotyössä.

Ennakkoasenteita laseihin ei tällä ryhmällä ollut. Testaajat halusivat kokeilla laseja mielenkiinnosta uusia asioita ja tekniikkaa kohtaan. Lasien edullinen hinta yllätti monet. Testaus tuntui ryhmäläisistä mielenkiintoiselta, tosin eräs herra arveli lasien uutuusarvon ja mielenkiinnon karisevan ajan kanssa. Itselleen ryhmäläiset eivät haluaisi hankkia laseja, mutta Torikievariin sellaiset voisi yhteiskäyttöön hankkiakin. VR-lasit olisivat viihdyke siinä missä karaoke.

Keskustelin vielä testauksen jälkeen kolmen herran kanssa digimaailmasta yleensä. Pohdimme tulevaisuuden mahdollisuuksia esim. hoitotyössä. Ehkä tulevaisuudessa voidaan vaikkapa istuttaa ihon alle mikrosirut, joista skannataan terveystietoa suoraan lääkärille. Keskustelimme myös oletetusta senioreiden digivastaisuudesta. Totesimme, että sata prosenttia senioreista on kiinnostunut uudesta digitekniikasta, nimittäin kaikki paikalla olijat.

Teksti Minna Tuuva

Lue myös:

Karjalaisen juttu VR-lasien testauksesta 2.8.2018

 

 


Muokattu viimeksi: 23.06.2020