Joensuun turvallisuustilanne nähdään hyvänä ja vakaana – myös kehityskohtia löytyy

Joensuun kaupungin turvallisuussuunnitelman ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Tässä toimintaympäristön arvioinnin työvaiheessa kuultiin alueen keskeisiä turvallisuustoimijoita, järjestötahoja, kaupungin vaikuttamistoimielimiä, yrittäjiä sekä kuntalaisia. Kuulemiset toteutettiin haastattelujen ja internet-kyselyjen avulla. Toimintaympäristön arvion tavoitteena oli saada laaja ja ajantasainen näkemys Joensuun alueen turvallisuustilanteesta.

Yleisellä tasolla Joensuun alueen turvallisuustilanne koettiin kuulemisten perusteella hyväksi, mutta myös haasteita ja tulevaisuuden uhkakuvia tuotiin esille. Kaiken kaikkiaan toimintaympäristön arvioon osallistuneet tahot olivat pitkälti samoilla linjoilla alueen tämän hetkisestä turvallisuustilanteesta. Kuulemiskierroksen pohjalta saadun viestin voisikin tiivistää niin, että tilanne on tällä hetkellä hyvä ja vakaa, mutta turvallisuuden eteen on tehtävä säännöllisesti töitä ja pidettävä toimijat ajan tasalla tilanteen suhteen. Aina voidaan kehittyä ja yhteistyöllä siinä myös onnistutaan.

Toimintaympäristön arvioissa kuultujen tahojen yleisimmin esiin nostamia turvallisuusteemoja olivat ikäihmisten turvallisuuden edistäminen, lasten ja nuorten turvallisuus, kaikkia palveleva turvallinen asuinympäristö, sosiaalisen kestävyyden teemat sekä alueellisen turvallisuusyhteistyön kehittämiseen tähtäävät teemat. Joensuun alueella toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on koettu kuulemisten perusteella pääosin toimivaksi, mutta myös halukkuus kehittää toimintamalleja pidemmälle oli korkealla tasolla.

Joensuun alueen järjestötoimijoiden kuulemista pohjustettiin 2.5. Carelicumissa järjestetyllä avoimella järjestötilaisuudella, jonka jälkeen itse kuuleminen toteutettiin järjestöille suunnatulla internet-kyselyllä. Järjestöjen turvallisuuskyselyyn vastauksia saatiin kymmenen kappaletta. Vastausten perusteella myös järjestötoimijoiden toiveissa on kehittää alueella tehtävää turvallisuusyhteistyötä, jonka edistämiseen myös tullaan turvallisuussuunnitelman seuraavissa työvaiheissa kiinnittämään erityistä huomiota.

Joensuun kuntalaisten turvallisuuskyselyyn vastauksia saatiin 613 kappaletta, mitä voidaan pitää hyvänä otoskokona, kun huomioidaan kyselyn laajuus. Erityisesti avoimien tekstikenttien kysymyksiin saatiin paljon vastauksia ja hyviä kehitysehdotuksia, jotka kaikki tullaan käymään läpi vielä erikseen asianomaisen tahon puolesta. Kuntalaiskyselyn tulokset otetaan laajasti huomioon turvallisuussuunnitelman laatimisen edetessä. Kuntalaiskyselyssä esille nostettiin paljon mm. liikenneturvallisuuteen sekä keskustan alueen turvallisuuteen liittyviä huomioita.
Turvallisuussuunnitelman valmistelusta vastaava ohjausryhmä haluaa kiittää kaikkia laajaan kuulemiskierrokseen osallistuneita. Suoritettu laaja kuuleminen antaa todella hyvät lähtökohdat siirtyä suunnitelman seuraavaan työvaiheeseen, jossa ryhdytään määrittämään tavoitteita ja toimenpiteitä alueellisen turvallisuustyön kehittämiseksi. Turvallisuussuunnitelman laatiminen jatkuu Joensuun kaupungin turvallisuussuunnitelman ohjaus- ja seurantaryhmän johdolla kesän ja syksyn aikana. Turvallisuussuunnitelman etenemisestä tullaan tiedottamaan myös jatkossa aktiivisesti.

Kuntalaisten turvallisuuskyselyn tuloksia voit tarkastella tarkemmin tästä.

Lisätietoja:

Jari Horttanainen
Joensuun kaupunki
Kansliapäällikkö
jari.horttanainen@joensuu.fi
0400 379932

Niko Nesterinen
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Palomestari (vs.)
niko.nesterinen@pkpelastuslaitos.fi
013 330 9130

Omaishoitajien Onni on tutustua Joensuun Taidemuseo Onnin näyttelyihin

Maakuntapäivänä lauantaina 31.8. kutsumme omaishoitoperheitä tutustumaan Joensuun Taidemuseo Onnin näyttelyihin.

Maksuton opastettu museokierros (1h) tunnin välein: klo 12. ja klo 13.

klo 14.  Pieni balettistudio Relevé esiintyy.

Klo 13-15.  tarjoamme osallistujille maksutta kahvin/teen ja karjalanpiirakan.

Tervetuloa!

Ilmoittautumiset 1.-16.8. Irmalle p. 050 376 7177 arkisin klo 15-18. Kerro nimesi, mistä nouset kyytiin ja erikoisruokavaliosi.  Kuljetuksen reitti ja aikataulu: Ylämylly Shell klo 11., Noljakka K-Market, Aavarannantie klo 11.20, Eväskontti Niinivaara klo 11.40 ja Rantakylä Neste klo 11.50. Paluukuljetus klo 15. samaa reittiä.

Lämpimästi Tervetuloa!

 

Kulttuuritori elävöittää Joensuun kauppatoria 26.6.-1.8.2019

Kulttuuritori elävöittää Joensuun kauppatoria  26.6.-1.8.2019

Tutut suosikit edellisvuosilta, kuten kesäinen pop- ja iskelmäduo Pate ja Jukka, Runon ystävät sekä Karibian rytmejä tarjoileva Steelpannuorkesteri Rosteri ovat nähtävissä torilla, kun Joensuun Kulttuuripalveluiden järjestämä ohjelma starttaa kesäkuun viimeisellä viikolla jatkuen heinäkuun loppuun.

Uudelle torilavalle siirtyminen mahdollistaa myös suurempien kokoonpanojen, kuten Joensuun Puhallinorkesterin, kesäteattereiden ja tanssiryhmien paluun osaksi ohjelmaa. Tanssin pyörteitä torilla tarjoilevatkin muun muassa balettistudio Relevé, ballroom-tanssien ryhmä Danceway Sortavalasta, sekä paikalliset kansantanssiryhmät KiMaRa ja Motora. Ohjelmassa on myös huomioitu perheen pienimmät, kun paikalle saapuvat kiertävä lastenkonserttikeskus Uulu, Pielisjoen Karaokekerhon lastenkonsertti sekä Teatteri-Traktorin Mikä-mikä –orkesteri. Musiikkitarjontaa värittävät useat paikalliset pop/folk –kokoonpanot ja rokahtavammasta menosta vastaavat Boyar sekä YX KVARTETTI.

Joensuun Kulttuuripalveluiden tarjoama ohjelma järjestetään aikavälillä 26.6. – 27.7. keskiviikosta lauantaihin kello 11 – 13, lukuun ottamatta viikkoa 28. Ohjelmaa järjestetään säävarauksella ja muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia. Ohjelma on kaikille avointa ja pääsymaksutonta.

Kulttuuritori kokoaa alleen tiedon Joensuun torialueen kulttuuritapahtumista, josta Kulttuuripalveluiden järjestämä ohjelma on yksi osakokonaisuus.

Kulttuuritorin tiedotuskanavana toimii:

Tutut suosikit edellisvuosilta, kuten kesäinen pop- ja iskelmäduo Pate ja Jukka, Runon ystävät sekä Karibian rytmejä tarjoileva Steelpannuorkesteri Rosteri ovat nähtävissä torilla, kun Joensuun Kulttuuripalveluiden järjestämä ohjelma starttaa kesäkuun viimeisellä viikolla jatkuen heinäkuun loppuun.

 

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta.

Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus.

Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He havainnoivat arkeaan ja kirjasivat sen ongelmia puolen vuoden ajan.

Vanhojen ihmisten elämäntilanteessa on ymmärrettäviä ”pihalle joutumisen” syitä: monet ovat olleet kauan poissa työelämästä – etääntyneet organisaatioista, joissa pysyisi kiinni digitekniikan ja -käytön kehityksessä. Osalla on tietotekniikkaan torjuva tai pelokas asenne. Muut ovat hoitaneet asioita. Selviytymistä vaikeuttavat voimien, näön ja kuulon heikkeneminen sekä sairaudet.

Tutkimus päätyy siihen, että neuvonnan, opastuksen ja avustetun asioiden ajamisen järjestäminen toimivasti kaikkialla maassa on uusi sosiaalipoliittinen tehtävä. Siinä ehdotetaan erityisten senioriluotsien kouluttamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lisäkoulutusta laaja-alaiseen neuvontaan, opastukseen ja asioiden ajamiseen.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin SOSTEn sivuilla

Pro Gradu –tutkielma Pohjois-Karjalan alueen järjestöjen palkkatyöntekijöiden osaamisesta ja järjestötyön osaamisvaatimuksista nyt luettavissa

Itä-suomen yliopiston yleisen kasvatustieteen opiskelijoiden Minna Pataman ja Sirja Tanskasen Pro Gradu –tutkielma ”Järjestöjen palkkatyöntekijöiden osaaminen ja järjestötyön osaamisvaatimukset” on nyt julkaisu. Tutkielmassa on tutkittu Pohjois-Karjalan alueen järjestöjen palkkatyöntekijöitä sähköisen kyselyn sekä haastatteluiden avulla. Kyselyyn vastasi 50 järjestöjen palkkatyöntekijää, minkä lisäksi haastateltiin viittä eri järjestöjen palkkatyöntekijää.

Tutkielman tuloksissa järjestöjen palkkatyöntekijöiden osaamisen ja järjestötyön osaamisvaatimuksien kokonaisuudesta erottuu kuusi erilaista tasoa:
1) henkilökohtaiset ominaisuudet
2) mentaaliosaaminen
3) laaja-alaiset taidot
4) sosiaalinen osaaminen
5) järjestöosaaminen sekä
6) työtehtäväkohtainen osaaminen.

Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyy erityisesti työntekijän persoonallisuus sekä henkilökohtaiset taidot ja kokemukset. Mentaaliosaamisessa korostuivat kognitiiviset taidot, kuten ennakointi- ja soveltamiskyky. Sosiaalinen osaaminen koostuu sosiaalisista taidoista, ihmistuntemuksesta, tunnetaidoista ja työyhteisötaidoista. Laaja-alaisia taitoja olivat kehittäminen ja viestintätaidot. Järjestöosaaminen on järjestötyön luonteeseen liittyviä tekijöitä kuten aatteellisuus ja arvomaailma, järjestötoiminnan ymmärtäminen, verkostotyöskentelyn vahva rooli sekä järjestötyön kahtiajakoisuus. Työtehtäväkohtaista osaamista olivat talous- ja hallinto-osaaminen, johtaminen sekä käytännön toimintaan liittyvät työtehtävät. Erityisesti järjestöjen palkkatyöntekijöiden sosiaalisuus, sosiaaliset taidot, verkostotyöskentelytaidot sekä järjestömaailman tunteminen korostuivat tutkielman tuloksissa.

Kiitos kaikille kyselyyn ja haastatteluihin vastanneille!

Koko julkaisu on luettavissa täältä

Lisätiedot:

Minna Patama,minna.patama@gmail.com
Sirja Tanskanen, sirja.tanskanen@gmail.com

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä otettiin käyttöön ympäristösuositukset

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä laadittiin ja otettiin käyttöön ympäristösuositukset lajitteluun ja jätehuoltoon, toimiston tapoihin, tarjoiluihin, liikkumiseen ja matkustamiseen sekä hankintoihin.

Ympäristösuosituksen toteuttamista varten henkilöstölle tiedotetaan säännöllisesti ja jaetaan käytännön vinkkejä työarkeen. Suosituksia käsitellään henkilöstön palavereissa.

”Olemme Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä lukuisten muiden ihmisten ja toimijoiden tavoin huolissamme ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Haluamme suojella ympäristöä ja rakentaa kestävää tulevaisuutta omilla teoillamme ja valinnoillamme. Yhdistyksen ympäristösuosituksilla haluamme osoittaa, että pienilläkin teoilla jokapäiväisessä työarjessamme voimme vähentää ympäristökuormitusta.” kertoo yhdistyksen monikulttuurisusstyön koordinaattori Ville Elonheimo.

Ympäristösuosituksiin pääset tutustumaan alla olevan linkin kautta:

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen ympäristösuositukset

 

Liikkumisrajoitteisten nuorten määrästä ja elämänlaadusta on saatavilla ensimmäistä kertaa tutkittua tietoa

Ensimmäinen fyysisesti vammaisten nuorten määriä Suomessa selvittävä tutkimus on julkaistu. Invalidiliiton ja THL:n tutkimus tuo uutta tietoa myös näiden nuorten syrjäytymisriskeistä ja elämänlaadusta.

Tulosten mukaan liikkumisrajoitteisilla nuorilla on enemmän riskitekijöitä kuin muilla nuorilla  Vuonna 1987 syntyneistä liikkumisrajoitteisista nuorista vajaa kymmenen prosenttia oli aikuisena syrjäytymisvaarassa, kun muilla nuorilla osuus oli ainoastaan kahden prosentin luokkaa. Kouluterveyskyselyn perusteella liikuntarajoitteisista nuorista koki itsensä kiusatuksi 46 prosenttia, kun muiden nuorien vastaava luku oli vain 18 prosenttia. Liikkumisrajoitteiset nuoret ilmoittivat myös kiusaavansa itse enemmän kuin muut nuoret.

Liikkumisrajoitteiset nuoret kokivat myös huomattavasti useammin sekä varkauksia, väkivallalla uhkailua että fyysistä väkivaltaa. He olivat kokeneet myös seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua huomattavan paljon enemmän kuin muut nuoret.

Tutustu tuloksiin THL:n sivuilla

 

Valtakunnallinen Sovari 2018 -kysely: Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö vahvistavat syrjässä olevien nuorten elämäntaitoja

Valtakunnalliseen Sovari 2018 -kyselyyn vastasi 3883 valmentautujaa työpajoilta ja 761 nuorta etsivästä nuorisotyöstä. Kyselyn tulosten mukaan työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä pystytään vastaamaan syrjässä olevien nuorten tarpeisiin. Nuorten syrjäytymiseen puututaan tehokkaasti aikuisten läsnäololla, kohtaamisella ja kannustavalla ohjauksella. Nuoret kokevat, että työpajojen ja etsivän nuorisotyön kautta heillä on mahdollisuus keskustella luotettavan aikuisen kanssa. Yli 90 prosenttia työpajojen ja etsivän nuorisotyön ohjauksessa olleista nuorista on kokenut sosiaalista vahvistumista.

Työpajat ja etsivä nuorisotyö tukevat nuoria monilla elämänalueilla. Etsivän nuorisotyön ohjauksessa olleet nuoret kokevat, että etsivät kannustavat omatoimisuuteen ja tuovat esille vaihtoehtoja, miten voi edetä elämässä. Eniten nuorten kanssa tarjotaan ohjausta muissa palveluissa asiointiin, annetaan keskustelutukea mieltä painavissa asioissa sekä käydään läpi opiskelumahdollisuuksia. Työpajoilla työtehtävät ja toiminta, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä työ- ja yksilövalmentajien tuki koetaan kiitettäväksi. Yleisesti nuoret ovat tyytyväisiä etsivältä nuorisotyöntekijältä ja työpajoilta saamaansa tukeen.

Tutustu kyselyn tuloksiin Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen sivuilla

Vammaisfoorumin kysely: Vammaiset ihmiset syrjäytyvät työmarkkinoilta jo työnhakuvaiheessa

Vammaiset ihmiset syrjäytyvät avoimilta työmarkkinoilta jo työnhakuvaiheessa tapahtuvan syrjinnän vuoksi, mikä aiheuttaa paitsi eriarvoisuutta myös köyhyyttä. Tämä käy ilmi Vammaisfoorumin toteuttamasta kyselystä, jossa selvitettiin vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista Suomessa YK:n vammaissopimuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana.

Vammaisfoorumin kyselystä ilmeni, että noin 57 prosenttia vastaajista oli kokenut syrjintää työnhaussa. Koulutukseen pääsyssä syrjintää oli kokenut 31 prosenttia. Vammaisten työllistyminen ei ole kiinni koulutuksesta tai pätevyydestä, vaan enemmän asenteista. Yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa vammaiselle yksittäistapauksessa tarpeelliset kohtuulliset mukautukset, mutta työelämän mukautuksissa noin 48 prosenttia vastaajista oli kokenut syrjintää. Eri vammaryhmistä syrjintää työnhaussa kokivat eniten, 64 prosenttia, näkö- ja kuulovammaiset sekä viittomakieliset.

Lue lisää