Pohjoiskarjalaisten mielestä päihteiden käyttöön tulisi puuttua nykyistä enemmän

 
Ensimmäistä kertaa Pohjois-Karjalassa toteutetun päihdetilannekyselyn mukaan nuorten päihteiden käyttöön ja rahapelaamiseen tulisi kunnissa puuttua aiempaa enemmän. Ihmiset ovat huolissaan läheisten alkoholin ja nikotiinituotteiden käytöstä enemmän kuin omastaan. Lisäksi vastaajien mukaan päihteitä käytetään aivan liikaa omassa kunnassa ja asuinalueella. Päihdetilannekyselyllä selvitettiin pohjoiskarjalaisten näkemyksiä päihteiden, tupakan ja rahapelien käytöstä sekä mielipiteitä päihdehaittojen vähentämisen keinoista.

Kyselyssä alaikäisten alkoholin, nikotiinituotteiden ja huumausaineiden käyttöön sekä rahapelaamiseen liittyvät näkemykset olivat hyvin samansuuntaiset alle 30 -vuotiailla ja sitä vanhemmilla ikäryhmillä. Vastanneista reilusti yli puolet oli havainnut alaikäisten päihteiden käyttöä ja neljännes vastaajista rahapelaamista omassa kunnassa viimeisen kuluneen vuoden aikana. Nuoret itse sekä vanhemmat ikäryhmät toivoivat kunnalta puuttumista alaikäisten kohdalla kaikkien riippuvuutta aiheuttavien päihteiden käyttöön ja sekä rahapelaamiseen aiempaa enemmän.

Nuoremmat ikäryhmät havaitsivat ikärajoitteisten tuotteiden laitonta välittämistä alaikäisille suhteessa enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät. Ikärajavalvonta vähittäismyyntipisteissä saa kiitosta, sillä se toteutuu alkoholin ja tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä rahapelien osalta hyvin maakunnassa. Alaikäiset saavat ikärajavalvottuja tuotteita useimmin haltuunsa kavereilta ja lähisukulaisilta. Alkoholin välittämisen osalta viranomaiset tekevät välittämisvalvontaa kauppojen läheisyydessä. Mutta alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämistä tehdään entistä enemmän somemaailmassa, ja tämän vuoksi päihteiden välittämisen sosiaaliseen luonteeseen tulisi puuttua. Tämä tarkoittaa tietoisuuden lisäämistä välittämiseen liittyvistä haitoista, vastuusta ja välittämisen seurauksista, – kertoo terveyden edistämisen asiantuntija Tiina Vlasoff Pohjois-Karjalan kansanterveyen keskuksesta.

Päihdehaitat huolestuttavat

Päihdehaittojen ehkäisyä ja vähentämistä koskevissa kysymyksissä vastaajat ilmaisivat huolensa siitä, että kunnassa tai asuinalueella käytetään liikaa erilaisia päihteitä ja pelataan rahapelejä. Erityisesti huolta tästä kantoivat vanhemmat ikäryhmät. Tupakkalain tavoitteena on suojata ihmisiä, etenkin lapsia haitalliselta tupakansavulta. Pohjois-Karjalassa kyselyyn vastanneista lähes 40 % altistuu passiiviselle tupakansavulle tai muiden poltettavien tuotteiden savulle kauppojen edustoilla, kaduilla ja bussipysäkeillä. Ympäristön tupakansavulle altistuminen on haitallista ja siksi tulee käydä rakentavaa keskustelua kauppojen edustajien, kuntien ja ELY-keskuksen kanssa siitä, miten altistumista voitaisiin vähentää kyseisillä paikoilla, – toteaa Tiina Vlasoff.

Päihdetilannekyselyyn vastanneet kantoivat huolta läheisen päihteiden käytöstä enemmän kuin omastaan. Vastaajista 20 % oli huolissaan läheisen päihteiden käytöstä ja vain 5 % omasta. Haitallinen päihteiden käyttö ei ole koskaan vain päihteitä käyttävän ongelma, vaan se koskettaa aina myös läheisiä. Vastuullista anniskelua koskevassa kysymyksessä vastaajat ottivat kantaa myös alkoholin myyntiin päihtyneelle kaupoissa, huoltoasemilla, kioskeilla ja ravintoloissa. Yli 30 -vuotiaista vastaajista 64 % oli sitä mieltä, että päihtyneelle myyntiin tulisi suhtautua nykyistä tiukemmin. Pohjois-Karjalaan on perustettu kevään aikana elinkeinoelämän ja valvovan viranomaisten edustajien yhteinen maakunnallinen tarjontatyöryhmä kehittämään alkoholin tarjonnan vastuullisuutta. Työryhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa toukokuussa, -toteaa Tiina Vlasoff.

Ennaltaehkäisevän päihdetyön merkitys korostuu

Päihdetilannekyselyssä selvitettiin myös, onko vastaajalta viimeisen vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotolla kysytty alkoholinkäytöstä, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä, huumausaineiden käytöstä tai rahapelaamisesta. Selvästi useimmin oli kysytty tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä sekä alkoholinkäytöstä. Harvemmin vastaajilta oli kysytty huumausaineiden käytöstä ja vähiten rahapelaamisesta.

Päihteiden riskikäytön varhainen tunnistaminen on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää päihteiden aiheuttamia haittoja. Tutkimusnäyttöä on esimerkiksi alkoholin riskikäyttäjille annetun lyhytneuvonnan vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja siksi päihteet ja rahapelaaminen tulisikin ottaa systemaattisemmin puheeksi kuin mitä nykyisin tehdään ja antaa vähentämiseen tai lopettamiseen liittyvää ohjausta ja tukea. Tähän liittyen on aloitettu kehittämistyötä aluksi Siun soten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa ja siitä laajentaen vaiheittain myös muihin palveluihin. – toteaa ennaltaehkäisevän päihdetyön asiantuntija Ellinoora Ojala Siun sotesta.

Päihdehaittojen ehkäisemisen keinoiksi nostettiin esille tiedottaminen ja valistus päihteiden haitoista, päihteiden saatavuuden rajoittaminen hinnoittelulla ja verotuksella, tehokkaampi valvonta sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Palvelujen saatavuus ja koulutetun sote-henkilökunnan riittävyys sekä matalankynnyksen palveluihin toivottiin panostamista nykyistä enemmän. Ennaltaehkäisevän päihdetyön keinot nähtiin osana mielenterveyspalveluja sekä nuorten vapaa-ajan ja harrastusten elinympäristöä, – kertoo järjestökehittäjä Hanna Kääriäinen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksestä.

Sote-uudistuksen jälkeen vastuu ehkäisevästä päihdetyöstä on sekä kunnilla että hyvinvointialueella. Päihdetilannekyselyn tuloksia hyödynnetään kuntien ennaltaehkäisevän päihdetyön sisällön ja toimien kehittämisessä. Tulevan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa kyselystä saatua tietoa käytetään puheeksioton ja lyhytneuvonnan kehittämisessä sekä maakunnallisen ehkäisevän päihdetyön viestintäsuunnitelman laatimisessa.

Päihdetilannekysely toteutettiin helmikuussa 2022 Siun soten, Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskuksen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen ja kuntien yhteistyönä. Yhteistyön taustalla on tammikuussa alkanut kaksivuotinen Ennalta ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Karjalassa -hanke, jota rahoittaa edellä mainittujen lisäksi Euroopan sosiaalirahasto. Kyselyyn vastasi 1852 yli 13-vuotiasta pohjoiskarjalaista. Eniten kyselyyn vastasivat naiset ja alle 18 – vuotiaat nuoret.


Lisätietoa kyselyn tuloksista:

Tiina Vlasoff, terveyden edistämisen asiantuntija, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus,
puh. 050 579 0604, tiina.vlasoff@pkkansanterveys.fi

Lisätietoa Ennalta ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Karjalassa -hankkeesta:

Ellinoora Ojala, ennaltaehkäisevän päihdetyön asiantuntija, Siun sote
p. 050 463 7293, ellinoora.ojala@siunsote.fi

 

Asiasanat

ehkäisevä päihdetyö, sosiaaliala, päihteet, päihteettömyys,