Osallisuus -sanasto

Osallisuutta voidaan määritellä hyvin laajasti erilaisten käsitteiden kautta. Rajanveto erilaisten käsitteiden ja määrittelyjen välillä voi olla joskus vaikeaa. Osallisuuteen liitetään usein sellaisia käsitteitä kuin osallistuminen, osallistaminen, vaikuttaminen ja valtaistaminen.

Osallisuus
Osallisuus (engl. inclusion tai social engagement) kuvaa yksilön kiinnittymistä yhteisöön tai mukanaoloon yhteisöllisesti tärkeissä prosesseissa. Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin. Osallisuus merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista. Osallisuus voidaan nähdä syrjäytymisen vastavoimana.

Osallistuminen
Osallistuminen (engl. participation) on yleisesti käytetty käsite kansalaisten demokraattista roolia koskevassa keskustelussa. Osallistumisen käsitteeseen voidaan liittää kolme ulottuvuutta: sosiaalinen, toiminnallinen ja kansalaisosallistumisen ulottuvuudet. Sosiaalinen ulottuvuus kuvaa sitä, että osallistuminen on mahdollista vain silloin kun toiminnassa on mukana useita ihmisiä. Toiminnallisuus puolestaan liittyy siihen, että osallistumien lähtökohtaisesti on aktiivista toimintaa. Kolmas ulottuvuus, kansalaisosallistuminen kuvaa sitä, että osallistuminen nähdään mahdollisuutena yhteisten asioiden hoitamiseen osallistumiselle.

Osallistaminen
Osallistamiseen liittyy ajatus kansalaisesta passiivisena osallistujana, jota kehotetaan tai vaaditaan osallistumaan joihinkin toimintoihin, esimerkiksi yhteiskunnallisiin hankkeisiin tai muihin toimenpiteisiin.

Vaikuttaminen
Vaikuttamisessa (engl. influence) on kyse muutoksen tai jonkin vaikutuksen aikaansaamisessa. Käsite poikkeaa siten esimerkiksi osallistumisesta. Vaikuttava osallistuminen puolestaan kuvaa tärkeää osallistumiseen liittyvää mielekkyyden vaatimusta: osallistumisen on oltava jollain tavalla vaikuttavaa, että se koetaan mielekkääksi.

Valtaistaminen
Valtaistaminen (engl. empowerment) kuvaa institutionaalisten toimijoiden, kuten hallinnon ja tiedeyhteisön, pyrkimystä parantaa kansalaisten asemaa ja heidän vaikutusmahdollisuuksia omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Valtaistamisen tarkoituksena on saada sen kohteet täysivaltaisiksi kansalaisiksi tai asukkaiksi, joilla olisi siten mahdollisuus täysipainoisesti osallistua erilaisiin osallisuustoimiin yhteiskunnassa. Heikommassa asemassa olevista ihmisistä puhuttaessa valtaistaminen tulkitaan usein sosiaalityöhön liittyväksi prosessiksi, jossa asiakkaiden tilannetta pyritään parantamaan niin, että he voivat itse tarttua omiin ongelmiinsa ja ryhtyä ratkomaan niitä.

Käsitteiden määrittelyt on koottu useista eri lähteistä. Osallisuutta käsittelevää kirjallisuutta löydät täältä.