Surunauhan tavoitteena on tukea läheisen selviytymistä ja lisätä avoimuutta itsemurhasta puhuttaessa. Toiminta perustuu vertaistukeen. Lisätietoja: www.surunauha.net
Surunauhan vertaistukipuhelin toimii aikavarauksella. Soittoaikavaraukset tekstiviestillä numerosta 0451 308 603.
Surunauhan Joensuun ryhmä
Pohjois-Karjalan vertaistukiryhmä kokoontuu Joensuussa joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Karjalankatu 4 A 2, Tukitupa, klo 18-20.
Lisätietoja:
Antti Timonen, matkapuhelin 044 366 9328
Pertti Ryynänen, matkapuhelin 044 553 9836
Sirpa Ihatsu, matkapuhelin 050 361 2402
surunauha.joensuu(at)gmail.com
Osallistuminen on veloituksetonta. Ryhmää ohjaavat läheisen itsemurhan kokeneet vapaaehtoistyöntekijät.
Vertaistukiryhmiin osallistuminen:
Siihen osallistuminen on vapaaehtoista, omien voimien ja mielenkiinnon mukaan. Vertaistukiryhmän kokoonkutsuja toimii läheisen itsemurhan kokenut ihminen. Vertaistukiryhmän toiminta perustuu vertaisten luottamukselliseen ajatusten vaihtoon, tarvittaessa voi olla puhumattakin ja vain kuunnella, jos siltä tuntuu.
Vertaistukiryhmään osallistuminen ei sulje pois tukimuotoja esim. yksilöterapiaa tai seurakunnan sururyhmiä, vaan se tukee läheisen selviytymistä muiden menetelmien rinnalla ja jatkona. Vertaistukiryhmiä toimii tänä päivänä Haminassa, Kajaanissa, Kokkolassa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Kemissä, Mikkelissä, Oulussa, Tampereella, Joensuussa, Rovaniemellä, Helsingissä kaksi ryhmää, ruotsinkielinen ryhmä, kävelyryhmä, Turussa ja Ylivieskassa.
Vertaistukiryhmän tavoitteena on, että läheisellä on jokin säännöllinen paikka, missä voi puhua läheisen itsemurhasta ja siihen liittyvistä tunteista niin kauan kuin hän kokee siihen tarvetta. Ryhmä voi halutessaan itse suunnitella toimintaansa esim. pyytää asiantuntijoita puhumaan tai kokeilla toiminnallisia menetelmiä tunteiden käsittelyssä esim. maalausta.
Vertaistukiryhmissä saattaa käydä myös läheisiä, joiden itsemurhasta on kulunut kymmeniäkin vuosia. Joskus elämäntilanne on ollut heti läheisen kuoltua sellainen, ettei omalle surulle ole jäänyt tilaa tai läheisen itsemurhaan liittyvät tunteet voivat tulla uudelleen käsittelyyn esim. avioeron tai työttömyyden laukaisemana. Myös huoli taloudellisesta selviytymisestä ja läheisistään on voinut siirtää trauman käsittelyä myöhempään aikaan.
Koskaan ei ole liian myöhäistä puhua tunteista ja tuntemuksista, jotka liittyvät läheisen itsemurhaan. Suru on aina yksilöllinen prosessi, johon vaikuttaa ihmisen henkilöhistoria ja sen hetkinen elämäntilanne. Surulle ei ole olemassa rajattua aikaa. Selviytymisessä on tärkeää löytää oma, hyväksi koettu keino, jolla purkaa tunteita, jotka liittyvät läheisen itsemurhaan. Toiselle selviytymiskeino on vertaistukiryhmässä puhuminen, toiselle taas esim. liikunta ja käsityöt. Läheisen itsemurhaa käsittelemällä ihminen alkaa sopeutua menetykseen ja elämään alkaa tulla uusia ajatuksia ja arvoja. Lähiomaisen muisto ei koskaan katoa, vaan hänen merkitys elää osana jäljelle jääneiden elämää.
Yhdistyksen toiminta:
Surunauha-itsemurhan tehneiden läheiset ry on vuonna 1997 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on auttaa itsemurhan tehneen läheisiä selviämään ja lisätä avoimuutta itsemurhasta puhuttaessa. Toiminta perustuu vertaistukeen eli saman kokeneen ihmisen antamaan tukeen. Toiminnan muotoja ovat vertaistukiryhmät, vertaistukipuhelinpäivystys, jäsenten kesätapaaminen, yleisötilaisuudet ja valtakunnallinen kynttiläkulkue-tapahtuma. Lisäksi tiedotetaan sosiaali-, opetus- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille sekä alaa opiskeleville.
Surunauha – Itsemurhan tehneiden läheiset ry
Toinen linja 3, 00530 HELSINKI
puh. 040 5458 954 ma – to klo 9-13
toimisto(at)surunauha.net
www.surunauha.net